scuffed-code/icu4c/source/test/testdata/ConverterSelectorTestUTF16.txt

<EFBFBD><EFBFBD>'B> B0:>5 Unicode?

Unicode - MB> C=8:0;L=K9 :>4 4;O ;N1>3> A8<2>;0,
=57028A8<> >B ?;0BD>@<K,
=57028A8<> >B ?@>3@0<<K,
=57028A8<> >B O7K:0.

> A2>59 ?@8@>45 :><?LNB5@K <>3CB @01>B0BL ;8HL A G8A;0<8.  4;O B>3>, GB>1K >=8 <>3;8 E@0=8BL 2 ?0<OB8 1C:2K 8;8 4@C385 A8<2>;K, :064><C B0:><C A8<2>;C 4>;6=> 1KBL ?>AB02;5=> 2 A>>B25BAB285 G8A;>. > B>3>, :0: ?>O28;AO Unicode, 2 <8@5 8<5;8 E>645=85 A>B=8 @07;8G=KE AE5< ?>4>1=>3> :>48@>20=8O A8<2>;>2. > =8 >4=0 87 MB8E AE5< =5 1K;0 AB>;L C=825@A0;L=>9, GB>1K >?8A0BL 2A5 =5>1E>48<K5 A8<2>;K: =0?@8<5@, B>;L:> 4;O :>48@>20=8O 1C:2, 2E>4OI8E 2 0;D028BK O7K:>2 2@>?59A:>3> !>>1I5AB20, =5>1E>48<> 1K;> 8A?>;L7>20BL =5A:>;L:> @07;8G=KE :>48@>2>:. > 1>;LH><C AGQBC 4065 8 4;O >B45;L=>3> O7K:0, A:065<, 0=3;89A:>3>, =5 ACI5AB2>20;> 548=>9 A8AB5<K :>48@>20=8O, 2:;NG02H59 2 A51O 2A5 >1KG=> 8A?>;L7C5<K5 1C:2K, 7=0:8 ?C=:BC0F88 8 B5E=8G5A:85 A8<2>;K.

>;55 B>3>, 2A5 MB8 AE5<K :>48@>20=8O G0AB> 4065 =5 1K;8 A>2<5AB8<K 4@C3 A 4@C3><.  ?@8<5@C, 425 @07=K5 :>48@>2:8 <>3;8 8A?>;L7>20BL >48= 8 B>B 65 :>4 4;O ?@54AB02;5=8O 42CE @07=KE A8<2>;>2 8;8 ?@8A20820BL @07=K5 :>4K >4=>9 8 B>9 65 1C:25.  MB>9 A8BC0F88 4;O ;N1>3> :><?LNB5@0, 0 >A>15==> A5@25@0, ?@8E>48;>AL ?>445@6820BL =5A:>;L:> @07=KE :>48@>2>:, :>B>@K5 <>3;8 ?>=04>18BLAO, => 4065 8 B>340 ?@8 ?5@540G5 40==KE =0 4@C3CN ?;0BD>@<C 8;8 ?@8 8E ?@5>1@07>20=88 2 4@C3CN :>48@>2:C 2A5340 >AB020;AO @8A:, GB> MB8 40==K5 >:06CBAO ?>2@564Q==K<8.
Unicode 87<5=O5B B0:>5 ?>;>65=85 25I59!

!8AB5<0 Unicode ?@8A208205B C=8:0;L=K9 :>4 ;N1><C A8<2>;C, =57028A8<> >B ?;0BD>@<K, =57028A8<> >B ?@>3@0<<K, =57028A8<> >B O7K:0. Unicode 1K; ?@8=OB :0: AB0=40@B B0:8<8 ;845@0<8 :><?LNB5@=>9 8=4CAB@88, :0: Apple, HP, IBM, JustSystem, Microsoft, Oracle, SAP, Sun, Sybase, Unisys 40 8 <=>38<8 4@C38<8. <5==> MB0 AE5<0 :>48@>20=8O 8A?>;L7C5BAO B0:8<8 A>2@5<5==K<8 B5E=>;>38O<8 8 AB0=40@B0<8, :0: =0?@8<5@ XML, Java, ECMAScript (JavaScript), LDAP, CORBA 3.0, WML 8 B0: 40;55. <5==> Unicode O2;O5BAO >D8F80;L=>9 AE5<>9 @50;870F88 ISO/IEC 10646. 0:>=5F, MB0 :>48@>2:0 ?>445@68205BAO 2> <=>65AB25 >?5@0F8>==KE A8AB5<, 2> 2A5E A>2@5<5==KE 1@0C75@0E =B5@=5B 8 2 1>;LH>< :>;8G5AB25 4@C38E ?@>3@0<<. >2A5<5AB=>5 @0A?@>AB@0=5=85 AB0=40@B0 Unicode @>2=> :0: 8 4>ABC?=>ABL ?>445@6820NI8E 53> A@54AB2 2 =0AB>OI55 2@5<O O2;ONBAO >4=8<8 87 =081>;55 206=KE =0?@02;5=89 @0728B8O 8=4CAB@88 ?@>3@0<<=>3> >15A?5G5=8O.

A?>;L7>20=85 Unicode 2 <=>3>C@>2=52KE ?@8;>65=8OE 8;8 ?@>3@0<<=KE :><?;5:A0E, ?>AB@>5==KE 2 @0<:0E 0@E8B5:BC@K :;85=B-A5@25@, 0 B0:65 ?@8 ?@54AB02;5=88 40==KE 2 A5B8 =B5@=5B, ?@82>48B : 7=0G8B5;L=><C A=865=8N @0AE>4>2 =0 ?>445@6:C MB8E ?@>4C:B>2 8;8 A5@28A>2 ?> A@02=5=8N A> A;CG05< 8A?>;L7>20=8O AB0@KE AE5< :>48@>20=8O. 59AB28B5;L=>, Unicode ?>72>;O5B A>74020BL 548=K9 ?@>3@0<<=K9 ?@>4C:B 8;8 A09B =B5@=5B 4;O <=>65AB20 ?;0BD>@<, O7K:>2 8 AB@0= 157 :0:8E-;81> ?5@545;>:.  53> 8A?>;L7>20=85 ?@8 ?5@540G5 40==KE <564C @07;8G=K<8 A8AB5<0<8 ?@54>E@0=O5B MB8 40==K5 >B ?>2@5645


#



  E' GJ 'D4A1) 'DEH-/) "JHFPCH/" 

#3'3K' **9'ED 'D-H'3J( AB7 E9 'D#1B'E H*BHE (*.2JF 'D#-1A H'DE-'1A 'D#.1I (9/ #F *O97J 1BE' E9JF' DCD H'-/ EFG'. HB(D '.*1'9 "JHFPCH/" C'F GF'C E&'* 'D#F8E) DD*4AJ1 H*.5J5 G0G 'D#1B'E DDE-'1A HDE JH,/ F8'E *4AJ1 H'-/ J-*HJ 9DI ,EJ9 'DE-'1A 'D61H1J). H9DI 3(JD 'DE+'D A%F 'D'*-'/ 'D#H1H(J DH-/G '-*HI 'D9/J/ EF 'D4A1'* 'DE.*DA) DJ:7J ,EJ9 'DD:'* 'DE3*./E) AJ 'D'*-'/. H-*I DH '9*(1F' D:) H'-/) C'DD:) 'D%F,DJ2J) A%F ,/HD 4A1) H'-/ DE JCA D'3*J9'( ,EJ9 'D#-1A H9D'E'* 'D*1BJE H'D1EH2 'DAFJ) H'D9DEJ) 'D4'&9) 'D'3*9E'D.

 

H*,/1 'DED'-8) #F #F8E) 'D*4AJ1 'DE.*DA) **9'16 E9 (96G' 'D(96. H(9('1) #.1I JECF #F J3*./PE ,/HDJ 4A1) FA3 'D1BE D*E+JD E-1AJF E.*DAJF #H 1BEJF E.*DAJF D*E+JD FA3 'DE-1A. HDH #.0F' #J ,G'2 -'3H( H(.'5) ,G'2 'DF'/D (server) AJ,( #F *CHF D/JG 'DB/1) 9DI 'D*9'ED E9 9// C(J1 EF 'D4A1'* 'DE.*DA) HJ*E *5EJEG 9DI G0' 'D#3'3. HE9 0DC A9F/E' *E1 'D(J'F'* 9(1 #F8E) E.*DA) *H,/ GF'C .7H1) D6J'9 #H *-1JA (96 G0G 'D(J'F'*.

 

"JHFPCH/" *:J1 G0' CDJ@' !

*.55 'D4A1) 'DEH-/) "JHFPCH/" 1BE' H-J/' DCD E-1A AJ ,EJ9 'DD:'* 'D9'DEJ) H0DC (:6 'DF81 9F FH9 'D-'3H( #H 'D(1'E, 'DE3*./E). HB/ *@E *(FJ EH'5A) "JHFPCH/" E@@F B(@D B'/) 'D5'F9JF D#F8E) 'D-H'3J( A@J 'D9'DE E+D 41C'* "J.(J.%E. (IBM) #(@D (APPLE) GPJ@RHDP@* (@'C@1/ (Hewlett-Packard)  E'JC1H3HA* (Microsoft) #H1'CP@D (Oracle)  5F (Sun) H:J1G'. CE' #F 'DEH'5A'* H'DEB'JJ3 'D-/J+) (E+D D:) 'D(1E,) ",'A'" "JAVA" HD:) "%C3 %E %D" "XML" 'D*J *3*./E D(1E,) 'D'F*1FJ*) **7D( '3*./'E "JHFPCH/". 9D'H) 9DI 0DC  A%F "JHFPCH/" GJ 'D7@1J@B@) 'D13@EJ) D*7(JB 'DEBJ@'3 'D@9@'D@EJ %J2H a`fdf  (ISO 10646) .

 

%F (2H: EH'5A) "JHFPCH/" H*HAQO1 'D#F8E) 'D*J *3*./EG H*/9EG J9*(1 EF #GE 'D'.*1'9'* 'D-/J+) AJ 9HDE) 'D(1E,J'* D,EJ9 'DD:'* AJ 'D9'DE. H%F '3*./'E "JHFPCH/" AJ 9'DE 'D'F*1FJ* 3J$/J %DI *HAJ1 C(J1 EB'1F) E9 '3*./'E 'DE,EH9'* 'D*BDJ/J) DDE-'1A 'DE4A1). CE' #F '3*./'E "JHFPCH/" 3JOECQPF 'DE(1E, EF C*'() 'D(1F'E, E1) H'-/) H'3*./'EG 9DI #J FH9 EF 'D#,G2) 



#

<00>N<EFBFBD><4E>/fUnicode(q}N<>x/j<>n,<2C>W<>x)?

Unicodef}<7D>kPW[CQ<43>c<EFBFBD>O<EFBFBD>NNP/UN<>vxeMO<0C>

N֊/f<>N<EFBFBD><4E>s^<5E><><0C>

N֊/f<>N<EFBFBD><4E>z_<0C>

N֊/f<>N<EFBFBD><4E><EFBFBD><EFBFBD><00>0

<00>W,g
N<0C><><EFBFBD>f<EFBFBD><66>S/fU<66>txeMO0<>[Pc<>[NPxeMO<0C><>O2QX[W[<5B>kbvQ<76>NW[CQ0(WuR <20>UnicodeKNMR<0C>	gxe~v.zc<>[<19><>NxeMO<4D>v<EFBFBD>}<7D>x<EFBFBD>|q}0<>l	gNP<>}<7D>x<EFBFBD>S<EFBFBD>NS+T<><54> Y<>vW[CQ<1A><>O<EFBFBD>Y<0C><>U<EFBFBD>UPk<50>]qQTԚ1\<00><><EFBFBD>}Y~^.z
NT<>v<EFBFBD>}<7D>x<EFBFBD>OS<>b@b	g<>v<EFBFBD><76><00>0sSO/f<>UN.z<><7A><00><0C><>O<EFBFBD>Y񂞊<0C>_N<5F>l	g<>TNP<>}<7D>x<EFBFBD>S<EFBFBD>Ni<4E>(u<>e@b	g<>vW[<5B>k<0C>jޞ&{_<><0C><>T8^(u<>v<EFBFBD>bS<62>&{_<>0

<19><>N<EFBFBD>}<7D>x<EFBFBD>|q}_Ng<>N<EFBFBD>v]<5D><>z0_N1\/f<><66><0C>iQ.z<>}<7D>x<EFBFBD>S<EFBFBD><53>O(u<>vT<>vxeMO<4D>Nh<4E>iQP
NT<>vW[CQ<0C>bO(u
NT<>vxeMO<4D>Nh<4E><68>vT<>vW[CQ0<>NUON<>Syr<79>[<5B>v<EFBFBD><76>f<EFBFBD> (yr%R/f:O
ghV<68><56><00><><EFBFBD>/e<>c1<63>Y
NT<>v<EFBFBD>}<7D>x<0C>FO/f<0C>
N֊<4E>N<EFBFBD><4E>BfPnj<50>e<1A>N<EFBFBD>
NT<>v<EFBFBD>}<7D>xbs^<5E><>KN<4B><4E><0C><><EFBFBD><EFBFBD>Nnj<4E>e=~g	g
d<>X<EFBFBD>vqS<71><53>0
Unicodeck(W9e<39><65>@b	g<19>NR
<01>

Unicodef}<7D>kPW[CQ<43>c<EFBFBD>O<EFBFBD>NNP/UN<>vxeMO<0C>
N֊/f<>N<EFBFBD><4E>s^<5E><><0C>
N֊/f<>N<EFBFBD><4E>z_<0C>
N֊<4E>N<EFBFBD><4E><EFBFBD><EFBFBD><00>0Unicodej<>n<EFBFBD>]<5D>}<7D><><19><>N<EFBFBD>]miLu<4C>v<18>\P@b<>c(u<0C><>O<EFBFBD>Y<1A>Apple, HP, IBM, JustSystem, Microsoft, Oracle, SAP, Sun, Sybase, Unisys <00>TvQ<76>N1<4E>YlQ<6C>S0g<>e<EFBFBD>vj<>n<EFBFBD><6E><00><><EFBFBD>Unicode<0C><>O<EFBFBD>YXML, Java, ECMAScript (JavaScript), LDAP, CORBA 3.0, WMLI{I{<0C>&NN<0C>Unicode/f<>[<5B>sISO/IEC 10646<00>vck<63><6B><EFBFBD>e_01<30>Y\Omi<6D>|q}<0C>@b	gg<>e<EFBFBD>vp<><70>hV<68>T 1<>YvQ<76>N#u<>T<EFBFBD><54>/e<>c<EFBFBD>[0Unicodej<>n<EFBFBD>v<EFBFBD>Q<EFBFBD>s<EFBFBD>T/e<>c<EFBFBD>[<5B>]wQ<77>vX[(W<0C>/fя<66>OhQtߎԚ<DF8E>bS<62>g͑<67><CD91><EFBFBD>v|vU\<5C><><EFBFBD>R0

\Unicode<07><>[6b:O
ghVbYd\<5C>a(uz_<>T<EFBFBD>}<7D><><EFBFBD>}<7D><>P}T<0C><>kO(u<>Pq}W[CQƖ<51>{
w<><77>(u0UnicodeO<7F>UNߎԚ#u<>Tb<>UN<>}<7D>z<EFBFBD><7A> Y<><59>zYPs^<5E><><0C><><EFBFBD><00><>TW<>[<0C><0C>
N<00><><EFBFBD>͑<EFBFBD>^0<>[<5B>S\nj<>e<EFBFBD>P8<50>0R1<52>Y
NT<>v<EFBFBD>|q}<0C><0C>!q
d<>X0
ܕ<>eUnicodex[S<>x[g

Unicodex[S<>x[g



#

<00>'<00>sht<00> UNICODE?

Unicode siguron nj<00> num<00>r t<00> vet<00>m p<00>r <00>do g<00>rm<00>,
p<00>r cil<00>ndo platform<00>,
p<00>r cilindo program,
p<00>r cil<00>ndo gjuh<00>.

N<00> themel, kompjuterat veprojn<00> me an<00>n e numrave. Ata ruajn<00> g<00>rmat dhe sh<00>njat (karakteret) e tjera duke u caktuar nga nj<00> num<00>r (kod). Para zbulimit t<00> Unicode-s, kishte qindra sisteme kodimi t<00> ndrysh<00>m p<00>r t<00> caktuar k<00>ta numra. Por asnj<00> kodim i vet<00>m nuk mund t<00> p<00>rmbante mjaft sh<00>nja: p<00>r shembull, vet<00>m Bashkimi Europian k<00>rkon disa kodime t<00> ndryshme p<00>r t<00> mbuluar gjith<00> gjuh<00>t e tij. Edhe p<00>r nj<00> gjuh<00> t<00> vetme si Anglishtja asnj<00> kodim nuk ishte i mjaftuesh<00>m p<00>r t<00> gjitha g<00>rmat, sh<00>njat e pik<00>simit, dhe simbolet teknike n<00> p<00>rdorim t<00> zakonsh<00>m.

K<00>ta sisteme kodimi gjithashtu p<00>rplasen me nj<00>ri-tjetrin. Dmth, dy kodime mundet q<00> t<00> p<00>rdorin t<00> nj<00>jtin num<00>r p<00>r dy sh<00>nja krejt t<00> ndryshme, ose dy numra t<00> ndrysh<00>m p<00>r t<00> nj<00>jt<00>n sh<00>nj<00>. Secili kompjuter (sidomos sh<00>rbyesit - serverat) duhet t<00> jet<00> i aft<00> t<00> mb<00>shtes<00> shum<00> kodime, dhe megjithat<00> kur t<00> dh<00>nat kalohen p<00>rmes kodimeve t<00> ndryshme ose platformave, <00>sht<00> gjithmon<00> rreziku i korruptimit t<00> tyre.
Unicode po e ndryshon gjith<00> k<00>t<00> rr<00>muj<00>!

Unicode siguron nj<00> num<00>r t<00> vet<00>m p<00>r <00>do g<00>rm<00>, p<00>r cil<00>ndo platform<00>, p<00>r cilindo program, p<00>r cil<00>ndo gjuh<00>. Standarti Unicode <00>sht<00> f<00>mij<00>ruar (adaptuar) nga udh<00>heq<00>s t<00> till<00> t<00> industris<00> si Apple, HP, IBM, JustSystem, Microsoft, Oracle, SAP, Sun, Sybase, Unisys dhe shum<00> t<00> tjer<00>. Unicode k<00>rkohet nga standarte moderne si XML, Java, ECMAScript (JavaScript), LDAP, CORBA 3.0, WML, etj., dhe <00>sht<00> m<00>nyra zyrtare p<00>r t<00> zbatuar ISO/IEC 10646. Unicode <00>sht<00> i mb<00>shtetur nga shum<00> sisteme vepruese (operativ<00>), gjith<00> shfletuesat (brauzerat) modern<00>, dhe shum<00> produkte t<00> tjera. Dalja n<00> drit<00> e Standartit Unicode, dhe pasja e veglave q<00> e mb<00>shtesin, jan<00> midis faktor<00>ve m<00> dometh<00>n<00>s t<00> koh<00>ve t<00> fundit t<00> drejtimeve t<00> zhvillimit t<00> p<00>rgjith<00>shme t<00> teknologjive t<00> softuer<00>ve.

P<00>rtrup<00>zimi i Unicode n<00> zbatimet klient-server apo shum<00>-shkall<00>sh si dhe n<00> faqet internet, krijon mund<00>sin<00> p<00>r kursime kostoje t<00> ndjeshme n<00> krahasim me p<00>rdorimin e kodimeve t<00> m<00>parshme. Unicode b<00>n t<00> mundur q<00> nj<00> produkt softuer ose nj<00> faqe interneti t<00> p<00>rdoret p<00>r shum<00> platforma, gjuh<00> dhe vende pa re-inxhinierim. Ai lejon t<00> dh<00>nat t<00> kalohen p<00>rmes shum<00> sistemeve t<00> ndryshme pa korruptim.



#
/	B	(	?		K	!	 	M	/	>	 9	H	?

/	B	(	?		K	!	 *	M	0	$	M	/	G		 		M	7	0	 	G	 2	?		 		 5	?	6	G	7	 (	.	M	,	0	 *	M	0	&	>	(	 	0	$	>	 9	H	,
	>	9	G	 	K		 -	@	 *	M	2	H		+	I	0	M	.	 9	K	,
	>	9	G	 	K		 -	@	 *	M	0	K		M	0	>	.	 9	K	,
	>	9	G	 	K		 -	@	 -	>	7	>	 9	K	d	

	.	M	*	M	/	B		0	, .	B	2	 0	B	*	 8	G	, (		,	0	K		 8	G	 8	.	M	,		'	 0		$	G	 9	H		d	 /	G	 *	M	0	$	M	/	G		 		M	7	0	 	0	 5	0	M	#	 	G	 2	?		 		 (		,	0	 (	?	0	M	'	>	0	?	$	 	0		G	 		M	7	0	 	0	 5	0	M	#	 8			M	0	9	?	$	 	0	$	G	 9	H		d	 /	B	(	?		K	!	 	>	 	5	?	7	M		>	0	 9	K	(	G	 8	G	 *	9	2	G	, 	8	G	 (		,	0	 &	G	(	G	 	G	 2	?		 8	H			!	K		 5	?	-	?	(	M	(	 8			G	$	 2	?	*	?	 *	M	0	#	>	2	?	/	>		 %	@		d	 	?	8	@	 		 8			G	$	 2	?	*	?	 .	G		 *	0	M	/	>	*	M	$	 		M	7	0	 (	9	@		 9	K	 8		$	G	 9	H		 : 		&	>	9	0	#	 	G	 2	?		, /	B	0	K	*	?	/	 8			 	K	 		G	2	G	 9	@	, 	*	(	@	 8	-	@	 -	>	7	>			 	K	 	5	0	 	0	(	G	 	G	 2	?		 	(	G		 5	?	-	?	(	M	(	 8			G	$	 2	?	*	?	/	K		 	@	 	5	6	M	/		$	>	 9	K	$	@	 9	H	d	 			M	0	G		@	 	H	8	@	 -	>	7	>	 	G	 2	?		 -	@	, 8	-	@	 		M	7	0	K		, 5	?	0	>	.		?	(	M	9	K		 	0	 8	>	.	>	(	M	/	 *	M	0	/	K		 	G	 $		(	@		@	 *	M	0	$	@		K		 9	G	$	A	 		 9	@	 8			G	$	 2	?	*	?	 *	0	M	/	>	*	M	$	 (	9	@		 %	@	d	

/	G	 8			G	$	 2	?	*	?	 *	M	0	#	>	2	?	/	>		 *	0	8	M	*	0	 5	?	0	K	'	@	 -	@	 9	H		d	 	8	@	2	?		, &	K	 8			G	$	 2	?	*	?	/	>		 &	K	 5	?	-	?	(	M	(	 		M	7	0	K		 	G	 2	?		, 		 9	@	 (		,	0	 *	M	0	/	K		 	0	 8		$	@	 9	H		, 	%	5	>	 8	.	>	(	 		M	7	0	 	G	 2	?		 5	?	-	?	(	M	(	 (	.	M	,	0	K		 	>	 *	M	0	/	K		 	0	 8		$	@	 9	H		d	 	?	8	@	 -	@	 	.	M	*	M	/	B		0	 (5	?	6	G	7	 0	B	*	 8	G	 8	0	M	5	0	) 	K	 5	?	-	?	(	M	(	 8			G	$	 2	?	*	?	/	>		 8		-	>	2	(	@	 *	!	<	$	@	 9	H	; +	?	0	 -	@	 	,	 &	K	 5	?	-	?	(	M	(	 8			G	$	 2	?	*	?	/	K		 	%	5	>	 *	M	2	H		+	I	0	M	.	K		 	G	 ,	@		 !	>		>	 -	G		>	 	>	$	>	 9	H	 $	K	 		8	 !	>		>	 	G	 9	.	G	6	>	 	0	>	,	 9	K	(	G	 	>	 	K		?	.	 0	9	$	>	 9	H	d	
/	B	(	?		K	!	 8	G	 /	9	 8	,	 	A		 ,	&	2	 0	9	>	 9	H	!

/	B	(	?		K	!	, *	M	0	$	M	/	G		 		M	7	0	 	G	 2	?		 		 5	?	6	G	7	 (		,	0	 *	M	0	&	>	(	 	0	$	>	 9	H	, 	>	9	G	 	K		 -	@	 *	M	2	H		+	I	0	M	.	 9	K	, 	>	9	G	 	K		 -	@	 *	M	0	K		M	0	>	.	 9	K	, 	>	9	G	 	K		 -	@	 -	>	7	>	 9	K	d	 /	B	(	?		K	!	 8	M		H		!	0	M	!	 	K	 	*	2	, 		.*	@	., 		.,	@	.	.	., 	8	M		 8	?	8	M		.	, .	>			M	0	K	8	I	+	M		, 	0	G		2	, 8	H	*	, 8	(	, 8	>		,	G	8	, /	B	(	?	8	?	8	 	H	8	@	 		&	M	/	K		 	@	 *	M	0	.	A		 	.	M	*	(	?	/	K		 	0	 		 	(	M	/	 (	G	 	*	(	>	/	>	 9	H	d	 /	B	(	?		K	!	 	@	 	5	6	M	/		$	>	 	'	A	(	?		 .	>	(	&		!	K		, 	H	8	G	 		M	8	.	.	.	2	., 	>	5	>	, 		.	>	 8	M		M	0	?	*	M		 (	>	5	>	 8	M		M	0	?	*	M		), 	2	.!	@	.	.*	@	., 	K	0	M	,	>	 3.0, !	,	M	2	M	/	B	.	.	.	2	. 	G	 2	?		 9	K	$	@	 9	H	 	0	 /	9	 		.	8	.	./		.	.8	@	. 10646 	K	 2	>		B	 	0	(	G	 	>	 	'	?		>	0	?		 $	0	@		>	 9	H	d	 /	9	 		 8			>	2	(	 *	M	0	#	>	2	?	/	K		, 8	-	@	 	'	A	(	?		 ,	M	0	>				0	K		 	0	 		 	(	M	/	 		$	M	*	>	&	K		 .	G		 9	K	$	>	 9	H	d	 /	B	(	?		K	!	 8	M		H		!	0	M	!	 	@	 		$	M	*	$	?	 	0	 	8		G	 8	9	>	/		 		*		0	#	K		 	@	 		*	2	,	M	'	$	>	, 9	>	2	 9	@	 	G	 	$	?	 .	9	$	M	5	*	B	0	M	#	 5	?	6	M	5	5	M	/	>	*	@	 8	I	+	M		5	G	/	0	 	G		M	(	K	2	I		@	 0	A		>	(	K		 .	G		 8	G	 9	H		d	

/	B	(	?		K	!	 	K	 	M	0	>	9		-8	0	M	5	0	 	%	5	>	 ,	9	A	-	/	>	.	@	 		*		0	#	K		 	0	 5	G	,	8	>			K		 .	G		 6	>	.	?	2	 	0	(	G	 8	G	, *	0		*	0	>		$	 		*		0	#	K		 	G	 *	M	0	/	K		 	@	 	*	G		M	7	>	 	0	M		 .	G		 	$	M	/	'	?		 ,		$	 9	K	$	@	 9	H	d	 /	B	(	?		K	!	 8	G	 		 	8	>	 		G	2	>	 8	I	+	M		5	G	/	0	 		$	M	*	>	&	 	%	5	>	 		G	2	>	 5	G	,	8	>			 .	?	2	 	>	$	>	 9	H	, 	?	8	G	 0	@	-			@	(	?	/	0	?			 	G	 ,	?	(	>	 5	?	-	?	(	M	(	 *	M	2	H		+	I	0	M	.	K		, -	>	7	>			 	0	 &	G	6	K		 .	G		 		*	/	K		 	?	/	>	 	>	 8		$	>	 9	H	d	 	8	8	G	 !	>		>	 	K	 ,	?	(	>	 	?	8	@	 ,	>	'	>	 	G	 5	?	-	?	(	M	(	 *	M	0	#	>	2	?	/	K		 8	G	 9	K		0	 2	G	 	>	/	>	 	>	 8		$	>	 9	H	d	



#

@#7H--1'@%. -!4'@-#L1@
G1'-1
)#A%0-1
#0-7HF B"
2#
3++!2"@%C+I*3+#1AH%01'. 
H-+I25HJ Unicode 09
*#I26I, DI!5#0 encoding -"9H+%2"#I-"#0*3+#1
2#
3++!2"@%@+%H25I. D!H!5 encoding C5H!53'1'-1
#0!2
@5"-: "
1'-"H2@
H, @	20C
%8H!*+ 2"8B#@5"A+H@5"' 
GI-
2#+%2" encoding C
2##-%8!8
 2)2C
%8H!. +#7-A!IAHC 2)2@5H"' @
H  2)2-1
$) 
GD!H!5 encoding C5H@5"-*3+#18
1'-1
)#, @#7H-+!2"'##- A%0*1
%1
)L2@45HC
I
1-"9H1H'D.

#0 encoding @+%H25I"11A"I6H
1A%0
1. 1H
G7-, C*- encoding *2!2#C
I+!2"@%@5"'
1*3+#11'-1
#0*-1'5HA
H2
1,+#7-C
I+!2"@%H2
1*3+#1-1
#01'@5"'
1. C#0-!4'@-#L (B"@	20@4#L@'-#L) I-!5
2#*1*8+%2" encoding; A%0@!7H-I-!9%5HH2D!2#0+'H2
2#@I2#+1*+#7-A%G-#L!5HH2
1, I-!9%1I0@*5H"H-
2#4%2@*5"+2".
Unicode 0@%5H"A%*4H@+%H21I1I+!!

Unicode 
3++!2"@%@	20*3+#1AH%0-1
#0, B"D!H*C'H2@GA%G-#L!C, D!H6I
1'H20@GB#A
#!CA%0D!H'H20@G 2)2C. !2#2 Unicode DI9
3DC
IB"9I3C-8*2+
##! @
H Apple, HP, IBM, JustSystem, Microsoft, Oracle, SAP, Sun, Sybase, Unisys A%0-7HF -5
!2
. Unicode @G*4H5H3@G*3+#1!2#2C+!HF @
H XML, Java, ECMAScript (JavaScript), LDAP, CORBA 3.0, WML /%/., A%0@GA'2-"H2@G2
2#C
2#3 ISO/IEC 10646. Unicode DI#1
2#*1*8C#0414
2#3'!2
, #2'@-#LC+!HF 
1', A%0%4 1L-7HF -5
!2
. 
2#@
46I- Unicode Standard A%09%*LH2F 5H!5C
2#*1*8 Unicode, @G+6HCA'BI!2@BB%"5-LA'#L#01B%
5H!5'2!*3



#

Cos'<00> Unicode?

Unicode assegna un numero univoco a ogni carattere,
indipendentemente dalla piattaforma,
indipendentemente dall'applicazione,
indipendentemente dalla lingua.

I computer, in buona sostanza, non sanno far altro che trattare numeri. Per immagazzinare in memoria lettere o altri segni <00> necessario che a ogni carattere venga assegnato un numero. Esistono centinaia di sistemi di codifica, preesistenti a Unicode, e ognuno di questi abbina i numeri ai caratteri in modo differente. Nessuna di queste codifiche comprende un numero di caratteri sufficiente per tutte le circostanze. Per le sole lingue dell'Unione Europea, ad esempio, <00> necessario utilizzare parecchi sistemi di codifica distinti. Anche considerando una solo lingua, come l'italiano, non esiste una codifica unica che comprenda tutte le lettere e tutti i segni di punteggiatura e simboli tecnici di uso comune.

Questi sistemi di codifica, inoltre, sono in contraddizione l'uno con l'altro. Succede che due codifiche utilizzino lo stesso numero per due caratteri diversi o che, viceversa, adottino numeri diversi per lo stesso carattere. Qualsiasi elaboratore, e a maggior ragione un server di rete, ha bisogno di utilizzare codifiche diverse. Il problema <00> che, quando i dati passano da una codifica a un'altra, o da una piattaforma a un'altra, si corre il serio rischio di perdere informazioni.
Unicode sta cambiando le cose!

Unicode attribuisce un numero univoco a ogni carattere, indipendentemente dalla piattaforma, dall'applicativo, dalla lingua. Lo standard Unicode <00> stato adottato da leader di mercato del calibro di Apple, HP, IBM, JustSystem, Microsoft, Oracle, SAP, Sun, Sybase, Unisys e molti altri. Unicode <00> alla base di molti moderni standard, come XML, Java, ECMAScript (JavaScript), LDAP, CORBA 3.0, WML eccetera, e costituisce l'implementazione ufficiale dello standard internazionale ISO/IEC 10646. Unicode <00> supportato da molti sistemi operativi, da tutti i pi<00> moderni web browser e da molti altri prodotti. L'emergere dello standard Unicode, unito alla recente disponibilit<00> di strumenti che lo supportano, <00> fra i pi<00> significativi sviluppi della tecnologia della globalizzazione del software.

L'adozione di Unicode sui siti web e nelle applicazioni client/server o multi-tiered, rispetto all'utilizzo dei set di caratteri tradizionali, permette un significativo abbattimento dei costi di gestione. Unicode consente che un'unica versione di un software o di un sito web siano fruibili con piattaforme, lingue e paesi diversi, evitando la necessit<00> di reingenierizzare il prodotto per ogni situazione specifica. Permette, inoltre, il trasporto del testo fra sistemi diversi senza che abbia luogo alcuna corruzione dei dati.


#

<00>NHN/fUnicode(<00>~N
x)?

Unicode<00>~<7E>k*NW[&{<7B>c<EFBFBD>O<EFBFBD>NN*N/UN<>vpeW[<0C>

N<><4E>/f<>NHNs^<5E>S<0C>

N<><4E>/f<>NHNz<>^<0C>

N<><4E>/f<>NHN<48><4E><00>0

<00>W,g
N<0C><><EFBFBD><EFBFBD>{:g<>S/fYtpeW[0<>[<5B>Nc<>[N*NpeW[<0C>eg<65>PX[W[<5B>kbvQ<76>NW[&{0(WR <20>UnicodeKNMR<0C>	gpe~v<>yc<>[ُ<>NpeW[<5B>v
x<>|<7C>~0<>l	gN*N
x<>S<EFBFBD>NS+T<><54>Y<>vW[&{<1A><>O<EFBFBD>Y<0C>USUS'k<>]qQTSO1\<00><><EFBFBD>}Y<>Q<EFBFBD>y
NT<>v
xegS<>b@b	g<>v<EFBFBD><76><00>0sSO/fUSN<>y<EFBFBD><79><00><0C><>O<EFBFBD>Y<EFBFBD><59><EFBFBD><EFBFBD><0C>_N<5F>l	g<>TN*N
x<>S<EFBFBD>N<02>(u<>N@b	g<>vW[<5B>k<0C>h<>p&{<7B>S<0C><>T8^(u<>v<EFBFBD>b/g&{<7B>S0

ُ<>N
x<>|<7C>~_NO<>N<EFBFBD>v<EFBFBD>Q<EFBFBD>z0_N1\/f<><66><0C>$N<>y
x<>S<EFBFBD><53>O(u<>vT<>vpeW[<5B>Nh<4E>$N*N
NT<>vW[&{<0C>bO(u
NT<>vpeW[<5B>Nh<4E><68>vT<>vW[&{0<>NUON<>Syr<79>[<5B>v<EFBFBD><76><EFBFBD>{:g(yr+R/f
g<>RhV)<00><><00><><EFBFBD>/e
c<><63>Y
NT<>v
x<0C>FO/f<0C>
N<><4E><EFBFBD>NHN<48>ePpenc<1A>Ǐ
NT<>v
xbs^<5E>SKN<4B><4E><0C><><EFBFBD><EFBFBD>Npenc;`O	g_cOW<4F>vqSi<53>0
Unicodeck(W9e<39>S@b	gُNR
<01>

Unicode<00>~<7E>k*NW[&{<7B>c<EFBFBD>O<EFBFBD>NN*N/UN<>vpeW[<0C>
N<><4E>/f<>NHNs^<5E>S<0C>
N<><4E>/f<>NHNz<>^<0C>
N<><4E><EFBFBD>NHN<48><4E><00>0Unicodeh<>Q<EFBFBD>]<5D>~<7E><>ُ<EFBFBD>N<EFBFBD>]NLu<4C>v<EFBFBD><76><EFBFBD>[<5B>N@bǑ(u<0C><>O<EFBFBD>Y<1A>Apple, HP, IBM, JustSystem, Microsoft, Oracle, SAP, Sun, Sybase, Unisys<00>TvQ<76>[<5B><>YlQ<6C>S0g<>e<EFBFBD>vh<>Q<EFBFBD><51><00><><EFBFBD>Unicode<0C><>O<EFBFBD>YXML, Java, ECMAScript (JavaScript), LDAP, CORBA 3.0, WMLI{I{<0C>v^N<0C>Unicode/f<>[<5B>sISO/IEC 10646<00>vckĉ<6B>e_0<><30>Y<>d\O<>|<7C>~<0C>@b	gg<>e<EFBFBD>vOmȉhV<68>T<EFBFBD><54>YvQ<76>N<EFBFBD>N<EFBFBD>T<EFBFBD><54>/e
c<>[0Unicodeh<>Q<EFBFBD>v<EFBFBD>Q<EFBFBD>s<EFBFBD>T/e
c<>[<5B>]wQ<77>vX[(W<0C>/fяeghQto<74><6F>N<EFBFBD>b/gg͑<67><CD91><EFBFBD>v<EFBFBD>SU\<5C><><EFBFBD>R0

\UnicodeN<>[7b
g<>RhVbYB\<5C>^(uz<>^<5E>TQ<51>z<EFBFBD>~T<0C><>kO(u O<>~W[&{Ɩ<><C696>
w9<77>(u0UnicodeOUSNo<4E><6F>N<EFBFBD>N<EFBFBD>TbUSNQ<51>z<EFBFBD><7A>Y/<2F>zY*Ns^<5E>S<0C><><EFBFBD><00><>T<EFBFBD>V<EFBFBD>[<0C><0C>
N<00><><EFBFBD>͑<EFBFBD>^0<>[<5B>S\penc O<><4F>0R<30><52>Y
NT<>v<EFBFBD>|<7C>~<0C><0C><>e_cOW0
sQ<73>NUnicodef[/gf[O

Unicodef[/gf[O/fN*N^<5E><>v)R<>v<EFBFBD>~<7E>~<0C>/f:N<>SU\<0C>ibU\<5C>T<EFBFBD>c^O(uUnicodeh<>Q<0C><>^<5E>z<EFBFBD>v<0C>Unicodef[/gf[O<><4F><EFBFBD>z<EFBFBD>N<EFBFBD>s<EFBFBD>No<4E><6F>N<EFBFBD>N<EFBFBD>T<EFBFBD>Th<>Q<EFBFBD>e,g<>vh<76>:y<>l0f[/gf[O<>vOXT<58>Nh<4E><68>N^<5E>l<EFBFBD><6C><EFBFBD>W<EFBFBD>v<EFBFBD><76><EFBFBD>{:g<>TD<54><44><EFBFBD><EFBFBD>]N<>vlQ<6C>S<EFBFBD>T<EFBFBD>~<7E>~0f[/gf[O<>S1uOXT<58>c<EFBFBD>OD<4F>ё0Unicodef[/gf[O<>vOXTD<54><h_>e<>~NLu
N<EFBFBD>NUO/e
cUnicodeh<>Q<EFBFBD>T^gOS<4F>RvQibU\<5C>TgbL<62><4C>v<EFBFBD>~<7E>~<7E>S*N<>N0



#


Mik<00> Unicode on?

Unicode m<00><00>ritt<00><00> jokaiselle merkille yksil<00>llisen arvon.
Riippumatta k<00>ytt<00>j<00>rjestelm<00>st<00>
Riippumatta ohjelmistosta
Riippumatta kielest<00>

Tietokoneiden toiminta perustuu numeroiden k<00>sittelylle. My<00>s kirjaimet ja muut merkit ovat tietokoneiden muistissa lukusarjoina. Ennen Unicodea oli k<00>yt<00>ss<00> satoja eri tapoja esitt<00><00> merkkej<00> ja kirjaimia mutta yksik<00><00>n n<00>ist<00> koodisivuista ei kyennyt m<00><00>ritt<00>m<00><00>n kovin kattavaa merkist<00><00>. Jo yksinomaan Euroopan Unionissa k<00>ytetyille kielille tarvitaan useita erilaisia merkist<00>j<00> ja koodisivuja, eik<00> edes englannin kaltaisen, yksinkertaisen kielen kaikkien kirjaimien, v<00>limerkkien ja yleisten teknisten symbolien esitt<00>minen onnistu yhdell<00> n<00>ist<00> koodisivuista.

Lis<00>ksi koodisivut ovat ristiriidassa kesken<00><00>n. Eri koodisivuilla voidaan k<00>ytt<00><00> samaa arvoa kahdelle t<00>ysin erilaiselle merkille tai samalla merkill<00> voi olla eri arvo eri koodivulla. Jokaisen tietokoneen, varsinkin jos kyseess<00> on palvelin, pit<00><00> tukea lukuisia eri merkist<00>j<00> ja koodisivuja ja kun tietoa siirret<00><00>n j<00>rjestelmien ja merkist<00>jen v<00>lill<00> on tiedon v<00><00>ristymisen ja tuhoutumisen riski suuri.
Unicode on ratkaisu

Unicodessa jokaiselle merkille on m<00><00>ritetty yksil<00>llinen, riippumaton arvo. Alan johtavat yritykset, kuten Apple, HP, IBM, JustSystem, Microsoft, Oracle, SAP, Sun, Sybase, Unisys ja lukuisat muut toimijat k<00>ytt<00>v<00>t Unicodea. Unicode on sis<00>llytetty vaatimuksena moniin nykyisiin standardeihin, kuten XML, Java, ECMAScript (JavaScript), LDAP, CORBA 3.0 ja WML. Unicode on virallinen keino toteuttaa ISO/IEC 10646 -standardi. Useat k<00>ytt<00>j<00>rjestelm<00>t, kaikki internet-selaimet ja monet muut tuotteet k<00>ytt<00>v<00>t Unicodea. Unicoden syntyminen ja sit<00> tukevien ty<00>kalujen suuri m<00><00>r<00> on yksi viime aikojen merkitt<00>vimmist<00> maailmanlaajuisen ohjelmistotuotannon suuntauksista.

Unicoden k<00>ytt<00>minen palvelintekniikassa, vaativissa sovelluksissa ja internet-sivustoilla tuo merkitt<00>vi<00> kustannuss<00><00>st<00>j<00> verrattuna usean eri koodisivun k<00>yt<00>lle. Unicoden ansiosta yksitt<00>inen sovellus tai sivusto voidaan tarjota useille eri k<00>ytt<00>j<00>rjestelmille ja monilla eri kielill<00> maailmanlaajuisesti, ilman uudelleenohjelmoinnin tarvetta. Tieto kulkee j<00>rjestelmien v<00>lill<00> vailla tuhoutumisen tai v<00><00>ristymisen vaaraa.
Unicode-konsortio


#


Co je Unicode?

Unicode pY
iY
azuje ka~
d<00>mu znaku jedine

n<00> 

<01>slo,
nez<00>visle na platform
,
nez<00>visle na programu,
nez<00>visle na jazyce.

Po

<01>ta

e, ze sv<00> podstaty, pracuj<00> pouze s 

<01>sly. P<00>smena a dala
<01> znaky ukl<00>daj<00> tak, ~
e ka~
d<00>mu z nich pY
iY
ad<00> 

<01>slo. PY
ed vznikem Unicode existovaly stovky rozd<00>ln<00>ch k<00>dovac<00>ch syst<00>mo
 pro pY
iY
azov<00>n<00> t
chto 

<01>sel. }
<01>dn<00> z t
chto k<00>dov<00>n<00> nemohlo obsahovat dostatek znako
: napY
<01>klad Evropsk<00> unie sama potY
ebuje n
kolik ro
zn<00>ch k<00>dov<00>n<00>, aby pokryla va
echny sv<00> jazyky. Dokonce i pro jeden jedin<00> jazyk, jako je angli

tina, nevyhovovalo ~
<01>dn<00> k<00>dov<00>n<00> pro va
echny p<00>smena, interpunkci a b
~
n
 pou~
<01>van<00> technick<00> symboly.

Tyto k<00>dovac<00> syst<00>my tak<00> byly v konfliktu jeden s druh<00>m. To znamen<00>, ~
e dv
 k<00>dov<00>n<00> mohou pou~
<01>vat stejn<00> 

<01>slo pro dva ro
zn<00> znaky, nebo pou~
<01>vat ro
zn<00> 

<01>sla pro stejn<00> znak. Jak<00>koli po

<01>ta

 (zvl<00>a
t
 servery) mus<00> podporovat mnoho ro
zn<00>ch k<00>dov<00>n<00>; pY
esto, kdykoli jsou data pY
ed<00>v<00>na mezi ro
zn<00>mi k<00>dov<00>n<00>mi nebo platformami, hroz<00>, ~
e tato data budou poa
kozena.

 
Unicode toto va
echno m
n<00>!

Unicode pY
iY
azuje ka~
d<00>mu znaku jedine

n<00> 

<01>slo, nez<00>visle na platform
, nez<00>visle na programu, nez<00>visle na jazyku. Unicode Standard byl pY
ijat takov<00>mi pro
myslov<00>mi vo
dci, jako jsou Apple, HP, IBM, JustSystem, Microsoft, Oracle, SAP, Sun, Sybase, Unisys a mnoha dala
<01>mi. Unicode je vy~
adov<00>n modern<00>mi standardy, jako jsou XML, Java, ECMAScript (JavaScript), LDAP, CORBA 3.0, WML atd. a je ofici<00>ln<00> formou implementace ISO/IEC 10646. Je podporov<00>n v mnoha opera

n<00>ch syst<00>mech, va
ech modern<00>ch prohl<00>~
e

<01>ch a mnoha dala
<01>ch produktech. To, ~
e se objevil Unicode Standard a dostupnost n<00>strojo
, kter<00> jej podporuj<00>, patY
<01> mezi nejv<00>znamn
ja
<01> ned<00>vn<00> trendy v glob<00>ln<00> technologii softwaru.

Za

len
n<00> Unicode do klient-server nebo v<00>cevrstv<00>ch aplikac<00> a webov<00>ch str<00>nek nab<00>z<00> v<00>znamn<00> ua
etY
en<00> n<00>klado
 oproti dY
<01>v
ja
<01>m znakov<00>m sad<00>m. Unicode umo~
H
uje, aby jedin<00> softwarov<00> produkt nebo jedin<00> webov<00> str<00>nka byla zam
Y
ena na mnoho platforem, jazyko
 a zem<00> beze zm
n n<00>vrhu. To dovoluje pY
en<00>a
et data pY
es mnoho ro
zn<00>ch syst<00>mo
 bez porua
en<00>.



#

?

<00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05> <00><05>,
<00><05> <00><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05>,
<00><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05>,
<00><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05>.

<00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05>, <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05><05><05><05>. <00><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05>-<00><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05> <00><05><05> <00><05><05>. <00><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05>, <00><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05>. <00><05> <00><05> <00><05><05> <00><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05>. <00><05><05><05><05><05>: <00><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05> <00><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05> <00><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05> <00><05>. <00><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05>, <00><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05>, <00><05> <00><05><05> <00><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05><05><05><05>, <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05>.

<00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05> <00><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05> <00><05> <00><05>. <00><05><05><05><05>, <00><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05>, <00><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05>. <00><05> <00><05> <00><05><05><05> (<00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05>) <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05> <00><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05>; <00><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05>.
<00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05> <00><05> <00><05>!

<00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05> <00><05>, <00><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05><05>, <00><05><05><05><05><05><05>, <00><05> <00><05><05><05>. <00><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05>-<00><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05> Apple , HP , IBM , JustSystem , Microsoft , Oracle , SAP , Sun , Sybase , Unisys  <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05>. <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05>-<00><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05> <00><05><05> XML , Java , ECMAScript (JavaScript)  , LDAP , CORBA 3.0  , WML  <00><05><05><05><05><05>, <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05> <00><05><05> ISO/IEC 10646. <00><05><05> <00><05><05><05> <00><05> <00><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05>, <00><05> <00><05><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05>, <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05>. <00><05><05><05><05> <00><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05>-<00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05>, <00><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05>.

<00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05>-<00><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05><05><05><05><05> <00><05><05>-<00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05><05>. <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05>, <00><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05> <00><05> <00><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05><05>, <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05>. <00><05><05><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05> <00><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05>.
<00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05> <00><05><05><05><05><05><05><05><05><05><05> <00><05> <00><05><05><05><05><05><05> (Unicode Consortium


#

Hva<00> er Unicode?

Unicode sta<00>allinn <00>thlutar hverju skrift<00>kni t<00>lu,
sem er <00>h<00><00> t<00>lvuger<00>,
sem er <00>h<00><00> forriti,
sem er <00>h<00><00> tungum<00>li.

T<00>lvur geta <00> e<00>li s<00>nu a<00>eins unni<00> me<00> t<00>lur. <00><00>r geyma b<00>kstafi og <00>nnur skrift<00>kn me<00> <00>v<00> a<00> <00>thluta <00>eim t<00>lu. <00><00>ur en Unicode kom til voru hundru<00> mismunandi t<00>lkunarkerfa sem <00>thlutu<00>u <00>essum t<00>lum. Ekkert eitt t<00>lkunarkerfi gat innihaldi<00> n<00>gilegan fj<00>lda skrift<00>kna; t.d. <00>arfnast Evr<00>pusambandi<00> nokkurra mismunandi kerfa til a<00> spanna <00>ll tungum<00>l <00>ess. Jafnvel fyrir eitt tungum<00>l, eins og ensku, var eitt t<00>lkunarkerfi ekki n<00>g fyrir alla b<00>kstafi, greinarmerki og algengustu einingat<00>kn.

T<00>lkunarkerfin hafa einnig veri<00> <00> andst<00><00>u hvert vi<00> anna<00>, <00>.e. tv<00> kerfi geta nota<00> s<00>mu t<00>lu fyrir tv<00> <00>l<00>k skrift<00>kn e<00>a nota<00> tv<00>r mismunandi t<00>lur fyrir sama t<00>kni<00>. S<00>rhver t<00>lva <00>arf(s<00>rstaklega mi<00>larar) a<00> sty<00>ja margs konar t<00>lkanir <00> st<00>fum; engu a<00> s<00><00>ur er alltaf h<00>tta <00> stafabrenglun <00>egar g<00>gn fara <00> milli t<00>lva og <00> milli mismunandi t<00>lkunarkerfa.
Unicode breytir <00>essu <00>llu!

Unicode gefur hverju skrift<00>kni eigin t<00>lu sem breytist ekki eftir t<00>lvuger<00>, forriti e<00>a tungum<00>li. Unicode sta<00>allinn hefur veri<00> tekinn upp af fork<00>lfum t<00>lvui<00>na<00>arins; Apple, HP, IBM, JustSystem, Microsoft, Oracle, SAP, Sun, Sybase, Unisys og m<00>rgum <00><00>rum. Unicode er nota<00> af n<00>t<00>mast<00><00>lum eins og XML, Java, ECMAScript (JavaScript), LDAP, CORBA 3.0, WML, o.s.frv. og er hin opinbera lei<00> til a<00> <00>tf<00>ra ISO/IEC 10646. Unicode sta<00>allinn er studdur af m<00>rgum st<00>rikerfum, <00>llum n<00>t<00>mav<00>frum og m<00>rgum <00><00>rum b<00>na<00>i. Tilkoma Unicode sta<00>alsins og b<00>na<00>ar til a<00> sty<00>ja hann eru veigamikil skref <00> <00>r<00>un hnattr<00>nnar t<00>kni.

A<00> nota Unicode <00> notendami<00>lurum e<00>a <00> forritum og vefs<00><00>um me<00> m<00>rgum notendavi<00>m<00>tum b<00><00>ur upp <00> umtalsver<00>an sparna<00>, <00> samanbur<00>i vi<00> a<00> nota eldri stafat<00>flur. Unicode leyfir einum forritapakka e<00>a einni vefsl<00><00> a<00> n<00> til margra t<00>lvuger<00>a, tungum<00>la og landa <00>n endurh<00>nnunar. Unicode gerir g<00>gnum kleift a<00> fer<00>ast gegnum m<00>rg mismunandi kerfi <00>n brenglunar.
Um Unicode samt<00>kin (Consortium)

Unicode Consortium samt<00>kin stefna ekki a<00> hagna<00>i. <00>au voru stofnu<00> til a<00> <00>r<00>a, <00>tv<00>kka og koma <00> framf<00>ri Unicode sta<00>linum, sem skilgreinir framsetningu <00> texta <00> n<00>t<00>maforritap<00>kkum og st<00><00>lum. Me<00>limir samtakanna eru fulltr<00>ar margs konar fyrirt<00>kja og stofnana <00> t<00>lvu- og uppl<00>singai<00>na<00>inum. Samt<00>kin hafa eing<00>ngu tekjur af a<00>ildargj<00>ldum s<00>num. Fyrirt<00>ki, stofnanir og einstaklingar hvar sem er <00> heiminum sem <00>


#<00><>